Huitin Holstein brändin takana on Huitti niminen maatilayritys

Tila sijaitsee Etelä-Hämeessä, Lopen kunnan Hunsalan kylässä. Kirkonkylältä matkaa kertyy 18 kilometriä. Etäisyydet lähikaupunkeihin: Karkkila 12, Riihimäki 40, Forssa 50, Lohja 50, Hämeenlinna 60 ja Helsinki 75 kilometriä. Kylällä on ala-aste, muita palveluja ei enää ole.

Katso kartta tästä

Tilan historia

Vuonna 1879 Enok Iisakinpoika Huitti (synt. Lopella 11.10.1832) osti Hunsalan kylästä tilan.
Enokin poika Anton Selim Huitti (synt. Lopella 30.9.1864 ) jatkoi tilaa ostettuaan sen isältään.
Anton kuoli 1925, jolloin leski Maria Huitti ryhtyi tilan pitoon. Tällöin tilan pinta-ala oli 150 hehtaaria, josta 45 ha peltoa ja 105 ha metsää. Kaksikerroksinen, Vaskijoen rannalla sijaitseva päärakennus ja navetta rakennettiin Maria Huitin aikana. Karjakartano, jossa oli18 lehmän navetta, 5 hevosen talli, 9 sian sikala ja 40 kanan kanala, oli tehty sementtitiilestä v.1928. Siinä oli vesijohto (tuulimoottori) ja navetassa automaattiset juottolaitteet. Viljelyskierto oli vapaa. Peltoala jakautui v.1929: 2,8 ha ruista, 12 ha kauraa, 1,5 ha ohraa, 1 ha perunaa, 0,25 ha rehujuurikasveja, 24,5 ha heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä oli 4 hevosta, 18 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 4 lammasta ja 20 kanaa. Karjaa jalostettiin LSK rotuiseksi, siat olivat yorkshire-rotuisia ja lampaat maatiaisrotua. Rahatuloja saatiin myymällä Helsinkiin viljaa, maitoa, lihaa, perunoita ja rehuja. Voimakoneena toimi höyrykone. Vapaajauhatusoikeus oli Hunsalan myllyssä. Tila jaettiin 1930-luvun alussa poikien kesken, josta päätilaa jatkoi Oskari Huitti (synt. Lopella 21.8.1893 ). Hän avioitui myöhemmin Sigrid Hjelmin kanssa. Avioliitto oli lapseton. Oskarin veljenpoika Toivo Huitti ( synt. Lopella 23.6.1933 ) siirtyi Huitin tilan isännäksi 1962. Hän oli avioitunut sitä ennen Anneli Pälsin kanssa.

Toivon ja Annelin aikana tilan peltopinta-ala oli 28 hehtaaria ja metsää111 hehtaaria. Toivon ja Annelin aikana tilan pellot salaojitettiin, lämminilmakuivuri rakennettiin ja navetta peruskorjattiin. Vuonna 1964 Ay-karjassa oli 10 lypsävää, 4-5 nuorta ja sonni, hevonen sekä 50 kanaa. Heidän poikansa Hannu Huitti (synt. Lopella 18.7.1962) aloitti tilan isännyyden vuonna 1996 ja rekisteröi parisuhteensa Mikko Rannan kanssa (synt. Riihimäellä 1.8.1959) 8.3.2002.

Tuotannosta

Pihatto: Olimme Hollannissa Lelystadissa Valion robottiretkellä keväällä 1999. Tällöin tulimme vakuuttuneiksi, että robotti kyllä lypsää lehmät, kunhan ne ovat hyvärakenteisia. Sitten alkoi taistelu ministeriön kanssa robotin ostoluvasta. Ministeriö ilmoitti, että jos hankkii robotin, niin koko navettaan ei saa latin latia tukea! Hankimme Jaakkolan Marjon ja Akin kanssa suosituksia ja perusteluja vaikka mistä paikoista. Laadimme kirjelmiä ja esityksiä ja lopulta reilun puolen vuoden taistelun jälkeen saimme kokeiluluvan! Ensimmäisten kolmen robotin ympärille perustettiin asiantuntijaryhmä tutkimaan robottilypsyä. Ryhmä oli aika tehokas ja tilat tietysti olivat mukana omilla varoillaan! Navetan paikka vaihtui nykyiseen ja maansiirtotyöt aloitettiin vuoden 2000 elokuussa. Huhtikuun 2001 lopussa lehmät pääsivät uuteen navettaan. Suunnittelimme itse pohjaratkaisun, jonka puhtaaksi piirsivät Hämeen Maaseutukeskuksen suunnittelija sekä DeLaval. Navetan ulkomitat ovat 68x24 m, rehulato 12x24 m sekä syylä 9,7x20 metriä, jossa maitohuone, toimisto ja sosiaaliset tilat .

Katso pohjapiirros tästä.

Lannanpoisto: Navetassa on kuusi avokourua, joissa DeLavalin hydrauliset Deltamaster lannanpoistolaitteet. Koko rakennuksen olemassaoloaikana lantakoneet eivät ole toimineet täysin moitteettomasti. Koneet käyvät kerran tunnissa ajastuksella, joten huoltokustannukset nousevat kovasti öljynvaihtojen myötä. Vuonna 2005 vaihdettiin neljään kouruun DeLavalin vaijerikoneet, jotka ovat toimineet kiitettävästi. Robottinavetassa lehmien puhtaus on yksi tärkeimpiä asioita ja siksi lanta on saatava pois riittävän usein. Toisesta päästä lanta menee valuttamalla lietesäiliöön ja toisessa päässä, johon menee vasikoiden lanta, raappa siirtää sen välikaivoon. Lietesäiliö on 2750m3 ja vanhassa lietesäiliössä on tilaa n. 1000 m3. Sinne johdetaan mm. jaloittelutarhan valumavedet. Lietesäiliö sekoitetaan erillisellä sekoittimella ja traktoripumpulla. Pellolle lannan ajaa urakoitsija ja osa lannasta menee naapureille, joiden kanssa on tehty lannan käytön tehostamissopimus.

Ruokinta: Säilörehu lypsylehmille teetetään urakoitsijalla Harvestore-torniin. Torniin mahtuu miljoona kiloa valmista rehua. Rehu otetaan tornista täyttöpöydälle, johon mahtuu 18 kuutiota kerralla. Elevator-hihnaruokkija jakaa lehmille säilörehun kolmen tunnin välein. Aina kun tulee uutta rehua lehmät lähtevät liikkeelle. Hiehot saavat säilörehua, kuivaa heinää ja olkea. Väkirehuruokinta on Raision täysrehuja. Olemme erittäin tyytyväisiä RehuRaision palvelun Thomakseen, Päiviin ja Pikkyyn! Pikky eli Merja Holma tekee karjan ruokintasuunnitelman rehuanalyysien pohjalta. Vasikoiden juotto toteutetaan seuraavasti: yksi vuorokausi emän alla, viikon ikään tuttiämpäristä ternimaitoa ja lopuksi vapaajuotto tuttisaavista maidolla. Lisäksi vasikat saavat vapaasti kuivaa heinää, väkirehua ja raikasta vettä. Juotto lopetetaan kahden kuukauden iässä.

Ilmastointi: Halusimme vapaan harjailmastoinnin ja epäonneksemme valitsimme Svean ilmastoinnin. Harja on toiminut automaatilla, mutta kallis automaatio seinäluukuissa ei ole toiminut kunnolla koko aikana. Seinäluukut avataan täysin auki keväällä ja joululta suljetaan. Rauhallisena ja äänettömänä harjailmastointi on hyvä juttu. Alapoisto toteutetaan kahdella imurilla, jotka ovat asennettu välikaivojen päälle.

Lypsy: VMS-vapaaehtoinen lypsyjärjestelmä lypsää kaikki lehmät. Ennen robottia on esierotteluportti, joka ohjaa lypsettävät lehmät robotille ja muut syömään. Hiehot käyvät robotilla syömässä 2-3 viikoa ennen odotettua poikimista. Lehmien tulee poikia tasaisesti ympäri vuoden, jotta robotille saadaan täystyöllisyys. Lypsyssä on keskimäärin 55 - 65 lehmää. Hoitokarsinoissa meillä on kannukonetta varten tyhjöputki, jota käytetään todella harvoin. Poikineet ja sairaat lehmät lypsetään pääsääntöisesti robotilla. Kerran kuussa pidämme mittalypsyn ja samalla otamme maitonäytteet automaattisella näytteenottolaitteella. Kesällä 2005 päivitettiin uusi hydraulinen käsivarsi.

Teurastamo ja meijeri: Teurastamona käytämme Paimion Teurastamo Oy:tä, johon Lopen Mulliexpress vie eläimet. Välitysvasikoita myymme A-Tuottajille. Maidon ostaa OSK Länsi-Maito. Valio logistiikka keräilee maidon Riihimäen meijeriin joka toinen päivä.

Vanha navetta: Tilan vanhassa navetassa on karanteeniosasto hoitotiloineen sekä pieni kanala Mikon maatiaiskanoille.

Geenihotelli: Tärkeä tuotantomuoto tilalla on myös geenihotelli huuhdeltaville tai tiineytettäville lehmille ja hiehoille.

Harjoittelupaikkana HH

Huitin holstein

Perustutkinnon suorittajat, eläinlääket. kotiel.harjoittelu, AMK ja Yliopiston maatilaharjoittelijat:

Tilalla VMS-lypsyrobotti ja yhteinen  nautojen määrä on n. 250 kpl. Navetta automatisoitu ja valmistunut v. 2001.

Otamme harjoittelijoiksi syys- ja talvikaudelle 2011/ 2012 työssäperehtyviä opiskelijoita tai erilaisia harjoitteluja suorittavia nuoria tai aikuisopiskelijoita. Kesäkaudelle 2012 valitsemme hakemusten mukaan harjoittelijat keväällä 2012. Yliopiston ja ammattikorkean harjoittelijoille emme maksa kesäkautena tuntipalkkaa vaan korvaus harjoittelusta riippuu osaamisesta. Maatilaharjoittelu sisältää kesällä lisäksi traktorin käyttöä. Kokonaisvahvuus kesällä on 3 - 4 henkeä.

Edellytämme kiinnostusta kotieläintalouteen ja karjanjalostukseen.  Tilan eri työt vaativat perusperehtymistä eläimiin ja erityisesti tärkeää on asiakaspalveluhenkisyys sekä miellyttävä esiintyminen.

Tilalla on geenihotelli ja näet paljon erilaisia jalostuksen osa-alueita. Näet siementämistä ja alkionsiirtoa sekä osallistut paljon eläinten käsittelyyn kuten lehmien valokuvaukseen. Valmistelemme paljon lehmiä näyttelyitä ja esittelyjä varten. Tilalla järjestetään usein asiakastilaisuuksia joten joudut usein siivouksen pariin ja osallistut myös järjestelyihin ja eläinten esittelyyn.

Harjoitteluun valmennamme kirjallisen perehdytyslomakkeen läpikäynnillä ja kerromme "Tervetuloa HH:lle" vihkosen kautta toiminnastamme. Arvostamme                                       omatoimisuutta ja kielitaitoa.

Tilalla on tarjolla täysi ylläpito sisältäen aamiaisen, lounaan ja iltaruuan.   Työskentelyn keskeyttää kahvi- ja tee tauot. Majoittuminen on järjestetty joko päärakennuksen yläkerrassa tai toimistorakennuksen majoitushuoneissa. Lemmikkien mukaan ottaminen ei ole suotavaa. Navetalla on tilan haalareita ja saappaita sekä pesukone vaatehuoltoa varten.

Talvikauden miehitys päivitetään hakemusten mukaan.

Voit hakea harjoitteluun meilillä os. infot@huitinholstein.net  kertomalla itsestäsi vapaamuotoisesti sekä voit myös liittää hakemukseen CV:n. Lisätietoja  Mikolta puh. 040/5819616.

HH Embryo Oy

Erikoistuvat AMK, tai kotieläintieteen opiskelijat. Aikuisopiskelijat.

Toimintamme pohjautuu paljolti yrityksen mukanaoloon. Sekä syys- talvi että            kesäkausina 2011 / 2012 tarvitsemme liiketalouden jalostusyrityksen erikoistuneita harjoittelijoita. Organisaatiomme on markkinointi- ei neuvontapainotteinen. Myymme naudan genetiikkapalveluja ja välineitä.

Voimme tarjota haastavan ja mielenkiintoisen työympäristön kansainvälisessä ympäristössä. Arvostamme asiakashenkisyyttä ja joustavuutta. Pienessä organisaatiossa joutuu usein matkustamaan ja yöpymään eripuolilla Suomea. Osallistumme asiakastilaisuuksiin tiloilla ja messuilla. Saat meiltä edustavan yhtenäisen asusteen ja toivomme Sinulta kielitaitoa.

Kirjallinen osaaminen ja huolellisuus on tärkeää. Harjoittelussa tutustut erilaisiin asiakastietojärjestelmiin ja yrityksen intranettiin. Käytämme viestinnässä Facebookkia ja kotisivuja. Lisäksi valmistelemme eläimiä esittelyihin ja valokuvaukseen. Edellytämme ajokorttia ja maatalouden perustietojen erinomaista tuntemusta samoin karjanjalostuksen kiinnostus on eduksi. Harjoittelun alussa täytämme perehdytyslomakkeen ja saat info lehtisen "Tervetulos HH:lle".

Tarjoamme kuukausikorvauksen ennalta sovitusti ja tarjoamme mahdollisuuden asumiseen toimistorakennuksen majoitustiloissa sekä ruokaedun. Lemmikkieläimiä ei tiloihin voi otta mukaan.

Voit myös kysellä kauttamme erikoistumistyön tai gradun aiheita.

Jos kiinnostuit ota yhteyttä ja kysy lisää!

Kirjalliset hakemukset lähetetään os. info@huitinholstein.net. Lisätietoja Mikolta p. 040/5819616.

Näyttelyt

Kuvasatoa kesän 2011 näyttelyistä!

Muurikki 2011.

Saimme:  BW championin, Jersey Championin, Holstein Championin ja Ayrshire Championin sekä HH Täällä oli Best In Show!

HH Oranssi

HH Oranssin emästä Liilasta myytiin sonni keinosiemennykseen, Huitin Nobla TV sonnista Heldostar.
Oranssia huuhdeltiin kahdesti hiehona ja saatiin Hershellistä 9 ja Manatista 20 siirtokelpoista alkiota. Siitä on syntynyt lehmävasikoita meille kolme kappaletta ja lisäksi ainakin tiloille: Jaakkola, Hakala, Hakoinen, Lindö ja Laurikainen. Oranssi laitettiin ensikkona umpeen 36.1 kilosta ja se oli sille liikaa ja se tulehtui. Toinen lypsykausi alkoi solujen merkeissä ja se herui vain reilu 40 kiloon ja oli solumaitoa, joten siitä luovitiin useamman hoitoyrityksen jälkeen. Tästä opittiin taas kerran, ettei pidä kiirehtiä korkeatuottoisten kanssa vuoden poikimaväliin vaan se voi hyvinkin olla vaikka puolitoista vuotta.

Oranssi poiki toisen kerran 31.12.2003 tehden Championista lehmävasikan HH Sininen. Oranssin ensimmäinen 305 pv:n tuotos oli 12197-361-3.0-394-3.2. Sen tyttäret HH. Retuliini huuhdeltiin Lancelotilla ( 4 alkiota) ja HH. Sini Et Laudanilla ( 11 alkiota).