Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Jalostuksen suunta

Hollantilainen lampuri Martin Van Aken on pitkän linjan texel lampaiden jalostaja. Hänen eläimet ovat Hollannin parhaimpia ja niitä on viety lukuisiin eri maihin. Hollannin tilojen pienen pinta-alan takia Martin on tutkinut, miten saa hehtaareistaan suurimman mahdollisen tuoton.

Alla on tiivistelmä tutkimuksen tuloksista. Luvut ovat siis Hollannin olosuhteista, mutta ne toimivat suuntaa antavana myös Suomessa.

Eri tekijöiden vaikutus yrityksen kannattavuuteen

Käytettävissä olevien hehtaarien avulla voidaan laskea kuinka paljon pystyy tehokkaimmillaan tuottamaan. Uuhen elopainon avulla voidaan laskea, kuinka monta eläintä voidaan pitää hehtaarilla. Lampaan tarvitsema energia (VEM = hollannin ry) elintoimintojen ylläpitoon on 30 x (elopaino x 0,75). Painavat uuhet tarvitsevat siis enemmän ruokaa ylläpitoon. Tämän takia pienempiä eläimiä voidaan pitää enemmän hehtaarilla.

Koska isompia uuhia voidaan pitää vähemmän hehtaarilla, yksittäisen eläimen tulee tuottaa enemmän karitsoita, jotta kokonaiskaritsaluku ei tippuisi. Esimerkiksi 90 kg painava uuhi, joka kasvattaa 2,6 karitsaa tuottaa 38,5 karitsaa hehtaaria kohden. 60 kg uuhi tuottaa lähes saman 1,9 karitsalla (38,2 karitsaa/ha).

Teurastamo sanelee hinnan, joka määrittyy ruhon painon ja laadun perusteella. Laadusta maksettava hinnan ero on jopa 1€/kg (hollannissa). Tämän lisäksi alemman ruholuokituksen eläimellä on pienempi teurasprosentti eli saavuttaakseen saman teuraspainon sen pitää kasvaa isommaksi. Esimerkiksi 22 kg:n teuraspainon saavuttamiseksi teurasprosentiltaan 55 olevan karitsan pitää kasvaa 40kg kokoon, kun 45 prosentilla painoa tulisi olla jo lähes 49kg.

Saman teurasprosentin omaavilla eläimillä kokonaisrehuntarve ja -rehukulut ovat päiväkasvusta riippumattomia. Tilanne muuttuu, kun tarkkaillaan eri teurasprosentin omaavia eläimiä. 45 teurasprosenttisen karitsan kasvattaminen 48,9 kg:aan tarvitaan 50% enemmän rehua kuin 55 teurasprosenttisen kasvatus 40 kg:aan.

Karitsan 135 päivän painolla on vahva korrelaatio lopulliseen aikuispainoon. Eli ne uuhikaritsat, jotka painavat 135 päivän ikäisenä eniten, tulevat kasvamaan painavimmiksi uuhiksi. Hitaamman kasvun ainoa haitta on karitsoiden pidempi viipyminen tilalla, joka kasvattaa riskiä sairastua tai kuolla. Maksimaalisen kasvun tavoitteleminen johtaa siis uuhien runsaaseen painon nousuun, joka pienentää yrityksen tehokkuutta.

  • Aikuinen texel painaa hollannin texeleiden kantakirjan mukaan nykyään 70kg ja kasvattaa 1,7 karitsaa.
  • 0,1 aikuiseksi kasvatettua karitsaa / uuhi enemmän tuo voittoa 180€/ha, joka on noin 10€ /uuhi.
  • Keskimääräisen elopainon korotus 10kg:lla laskee tuloja 290€/ha, joka on noin 18€ /uuhi.
  • 10kg painavamman uuhen tulisi kasvaa siis 0,2 karitsaa /uuhi enemmän saavuttaakseen saman tuloksen.
  • Jos 70kg painavat uuhet tuottavat 1,7 karitsaa, niin 90kg painavien uuhien tulisi tuottaa 2,1 karitsaa päästäkseen samaan taloudelliseen tulokseen.

Päiväkasvun nousu 90g/pv toisi 1,06€ säästöt uuhta kohden vuodessa. Mutta nopeamman kasvun takia, isoksi kasvaneet uuhet laskevat tuloja 290-435€/ha. Keskimäärin siis 25€/uuhi/vuosi. Lopputulos on siis 24€/uuhi/vuosi menetys!



Lähde: Van Aken, Martin. 2015. "Eri tekijöiden vaikutus yrityksen kannattavuuteen"

Laskelmat ja perustelut alkuperäisessä artikkelissa, joka julkaistaan seuraavassa HH Sanomissa